DAY 31 (22.10.14)
Vieläkin kipeä. Daaaaamn.
Oleskelen , kunnes työt alkaakin klo 15. Kauhea jänskätys päällä töihin. Uusia ihmisiä ja kasvoja ja paikkoja jajajajajaja!
Tutustun ensimmäisiin työtovereihini:
Jesus, yksi esimiehistä. Paras esimies. Uskokaa, tiedän mistä puhun. Jesuksen lisäksi työskentelin tänään Josen ja Borjan kanssa. Aivan mahtavaa kun niin paljon eri maalaisia ihmisiä, awesome!
Vain 26 asiakasta, illallinen. Huomasin nyt sitten, että minulla tulee olemaan 4kk bankettitarjoilua, mielenkiintoista...
Käytiin muutama kokoustila läpi.
Illallisella sitten nämä 26 asiakasta. Normaali tarjoilujärjestys (en nyt IHAN tarkasti muista mutta...) on vesi, servetit, viinit, leipä, ruoat, kahvi ja jos en muuten tässä blogissa mainitse tarjoilusta, niin se meinaa sitä, että tarjoilu on mennyt tuon saman järjestyksen mukaan.
15:00-00:15 töitä, ei hassummin! Mutta väsyttää... Onneksi kuitenkin työ itsessään ei ole haastavaa, se on ihan hauskaakin oikealla tiimillä. Ainoa miinus on vain työajat.
Minulla kävi myös tuuri, että ensimmäinen päivä oli rauhallinen, koska joulu tulee olemaan... Oh boy.
Stay tuned, STARBLOM WORKS!
keskiviikko 29. lokakuuta 2014
DAY 29 (20.10.14)
Jessillä ja Krivsillä alkaa työt, minulla vasta keskiviikkona. Kipeänä nukun vähän pidenpään enkä keksi mitään tekemistä. Kirjottelen sitten blogia ja noh... Olen. Sitten syömään ja takaisin olemaan.
Sain kuitenkin tänään kuulla, että hotellissa kummittelee. White Lady ja pari mukulaa. INTERESTING! En kyllä kuitenkaan haluaisi tavata heitä. :D
DAY 30 (21.10.14)
Vieläkin kipeä. Damn.
Vapaapäivä. Ajattelin nukkua melkein puolet päivästä, kunnes oveen koputetaan. Ihmettelen, että kuka kumma siellä muka voisi olla. Noh, avaan oven ja oven toisella puolella nököttää Saksalainen vaihtari Jess teekupillisen kanssa.
"Vihreetä teetä."
"Mi-mitä, mulle?"
"Joo joo, kuppi on mun ni tarviin sen takasin mut ota ota."
Kuppi käteen ja Jess lähtee takaisin töihin. Onneksi mulla on tollasia ystäviä, muuten en kyllä jaksais olla! Onnellisena sitten juon teeni ja takaisin vähän nukkumaan.
Krivs, Latvialainen vaihtari tulee kello kahden maissa kämpille koska hänellä sattuu olemaan split shift kyseessä. Töitä aamusta ja abouttiarallaa nelisen tuntia paussia, jonka jälkeen kuudesta eteenpäin taas töitä. Noh ajateltiin lähteä käymään Eghamissa, mutta ei jaksettukaan. Itse lähden sitten kävelemään Stainesiin, n. 36min kävely yhteen suuntaan. Isompi kaupunki kuin Egham ja enemmän kauppoja. Erittäin hyvä, jos tarvitaan jotain vähän isompaa tai enemmän jotain! Hankin samalla itselleni pari valkoista paitaa töitä varten ja mustat nahkakengät.
Lähdin sitten takaisin Eghamiin, mutta en kerennyt illalliselle. Hitsi.
Jess ja Krivs pääsevät töistä ja sitten vain oltiin. Leffaa ja jutustelua.
Stay tuned, Starblom out!
Jessillä ja Krivsillä alkaa työt, minulla vasta keskiviikkona. Kipeänä nukun vähän pidenpään enkä keksi mitään tekemistä. Kirjottelen sitten blogia ja noh... Olen. Sitten syömään ja takaisin olemaan.
Sain kuitenkin tänään kuulla, että hotellissa kummittelee. White Lady ja pari mukulaa. INTERESTING! En kyllä kuitenkaan haluaisi tavata heitä. :D
DAY 30 (21.10.14)
Vieläkin kipeä. Damn.
Vapaapäivä. Ajattelin nukkua melkein puolet päivästä, kunnes oveen koputetaan. Ihmettelen, että kuka kumma siellä muka voisi olla. Noh, avaan oven ja oven toisella puolella nököttää Saksalainen vaihtari Jess teekupillisen kanssa.
"Vihreetä teetä."
"Mi-mitä, mulle?"
"Joo joo, kuppi on mun ni tarviin sen takasin mut ota ota."
Kuppi käteen ja Jess lähtee takaisin töihin. Onneksi mulla on tollasia ystäviä, muuten en kyllä jaksais olla! Onnellisena sitten juon teeni ja takaisin vähän nukkumaan.
Krivs, Latvialainen vaihtari tulee kello kahden maissa kämpille koska hänellä sattuu olemaan split shift kyseessä. Töitä aamusta ja abouttiarallaa nelisen tuntia paussia, jonka jälkeen kuudesta eteenpäin taas töitä. Noh ajateltiin lähteä käymään Eghamissa, mutta ei jaksettukaan. Itse lähden sitten kävelemään Stainesiin, n. 36min kävely yhteen suuntaan. Isompi kaupunki kuin Egham ja enemmän kauppoja. Erittäin hyvä, jos tarvitaan jotain vähän isompaa tai enemmän jotain! Hankin samalla itselleni pari valkoista paitaa töitä varten ja mustat nahkakengät.
Lähdin sitten takaisin Eghamiin, mutta en kerennyt illalliselle. Hitsi.
Jess ja Krivs pääsevät töistä ja sitten vain oltiin. Leffaa ja jutustelua.
Stay tuned, Starblom out!
maanantai 20. lokakuuta 2014
DAY 28 (19.10.14)
Uusi päivä uudet kujeet. Herätään ja ollaan, kunnes päätetään lähteä kylälle käymään ja ostamaan mm. siivoustarvikkeita ton vessan siivoamista varten... Joukkoomme lyöttäytyy unkarilainen työntekijä Victor, joka sitten kertoilee matkalla kaupungille asioita hotellista ja miten kannattaa olla ja kaikenlaista muuta, mitä oltais voitu vaikka saada hyvin tietää ekana päivänä vaikka vastuuhenkilöltämme? Tai no Victorilta tuli TYÖNTEKIJÄN näkökulmaa asioista, mutta tiedätte pointtini.
Sitten alettiin SIIVOUSHOMMIIN! Vessaprojekti alkakoon! Kuvat ennen siivousta ja siivouksen aikana, voitte vaan luottaa siihen, että se on nyt ainakin vähän aikaa ENEMMÄN VALKOINEN...
SIIVOUS ALKAKOOOON! Cleaning ninjas! Todellakin siis vessa oli huonossa kunnossa, kuvat taas iPhonesta niin vääristävät kauniimpaan suuntaan...
Joten, siivouksen jälkeen sitten uskalsi SANDAALIEN KANSSA mennä suihkuun. Suihkun ynnä muun jälkeen sitten syömään jotain kanttiiniin ja takaisin huoneeseen. Ei mitään tekemistä. Katsottiin muutama leffa. The Conjuring ja Secret life of Walter Mitty. Molemmat olivat TODELLA hyviä, suosittelen!
Stay tuned, Starblom OUT!
Uusi päivä uudet kujeet. Herätään ja ollaan, kunnes päätetään lähteä kylälle käymään ja ostamaan mm. siivoustarvikkeita ton vessan siivoamista varten... Joukkoomme lyöttäytyy unkarilainen työntekijä Victor, joka sitten kertoilee matkalla kaupungille asioita hotellista ja miten kannattaa olla ja kaikenlaista muuta, mitä oltais voitu vaikka saada hyvin tietää ekana päivänä vaikka vastuuhenkilöltämme? Tai no Victorilta tuli TYÖNTEKIJÄN näkökulmaa asioista, mutta tiedätte pointtini.
Sitten alettiin SIIVOUSHOMMIIN! Vessaprojekti alkakoon! Kuvat ennen siivousta ja siivouksen aikana, voitte vaan luottaa siihen, että se on nyt ainakin vähän aikaa ENEMMÄN VALKOINEN...
Joten, siivouksen jälkeen sitten uskalsi SANDAALIEN KANSSA mennä suihkuun. Suihkun ynnä muun jälkeen sitten syömään jotain kanttiiniin ja takaisin huoneeseen. Ei mitään tekemistä. Katsottiin muutama leffa. The Conjuring ja Secret life of Walter Mitty. Molemmat olivat TODELLA hyviä, suosittelen!
Stay tuned, Starblom OUT!
DAY 27 (18.10.14)
Viimeisistä viimeinen päivä Plymouthissa. Viimeinen aamu host perheessä. Ei saamari kun tämän kirjoittaminenkin tuntuu jo herkistävän. Miten YKSI KUUKAUS VOI AIHEUTTAA TÄLLAISTA!
Plymouth on ollut aivan mahtava kokemus ja Mr. & Mrs. Tapp on olleet niin ihania, huomaavaisia ja huolehtivaisia. En koskaan tuu unohtaa tätä aikaa, heitä, Mr. Winstonia (heidän grumpy kissansa), Torpointia (paikka jossa asuin) enkä mitään muutakaan. Tää on vaan ollut niin mahtava kokemus ja se on kyllä opettanut paljon.
Taxi saapuu, hyvästit italialaisille ja host perheelle. Asemalle. Osa meidän Leonardo ryhmäläisistä saapuu samohin aikoihin asemalle, koska heidän junansa lähtee melkein samoihin aikoihin meidän kanssa. Eihän siinä hyvästellessä taaskaan pysty olla itkemättä, joka ikinen itkee. Ei vaan voi olla.
Hei c'moon ei tää oo reilua...
Junaan Krivsin ja Jessican kanssa ja matka kohti Eghamia alkaa! Junalla ensin Readingiin jossa vaihto Eghamiin menevään junaan.
Noh, sitten tää alkaakin... Egham, hypätään taxiin. Taxi ei aja kauaa, kunnes tullaan vanhan oloisen, kartanon omaisen talon luo ja meitä vastassa on aivan normi työntekijä. Missä on meistä vastaava henkilö? Eipä näy. Mietittiin ensin, että ollaanko oikeassa paikassa. Kellään ei oikein ole 100% varmuutta keitä ollaan, mitä meijän kuuluis tehdä...
Noh, ensin meille näytetään meidän "asunnot" kävellään hotellin vieressä nököttävän... Jutun... Luo ja sen jutun sisäpihalle. Neliönmallinen rakennus, jonka sisäpihalla jokaisen kämpän ulko-ovi.
Btw. tuo nurkka, jossa tyyppi on juuri menossa ovesta sisään, on meikäläisen ja Krivsin "kämppä." ja se tyyppi on Krivs muuten. Tuosta ovesta kun astuu sisään, niin on yleinen vessa ja kolme kaksi muuta "kämppää". Jokaisessa kämpässä kait asuu kaksi henkilöä ja asuntoja on 15kpl. Pieni huone vai, jossa kaksi sänkyä, lipasto ja jonkinlainen juttu johon ehkä voidaan pistää henkareita ?
Viimeisistä viimeinen päivä Plymouthissa. Viimeinen aamu host perheessä. Ei saamari kun tämän kirjoittaminenkin tuntuu jo herkistävän. Miten YKSI KUUKAUS VOI AIHEUTTAA TÄLLAISTA!
Plymouth on ollut aivan mahtava kokemus ja Mr. & Mrs. Tapp on olleet niin ihania, huomaavaisia ja huolehtivaisia. En koskaan tuu unohtaa tätä aikaa, heitä, Mr. Winstonia (heidän grumpy kissansa), Torpointia (paikka jossa asuin) enkä mitään muutakaan. Tää on vaan ollut niin mahtava kokemus ja se on kyllä opettanut paljon.
Taxi saapuu, hyvästit italialaisille ja host perheelle. Asemalle. Osa meidän Leonardo ryhmäläisistä saapuu samohin aikoihin asemalle, koska heidän junansa lähtee melkein samoihin aikoihin meidän kanssa. Eihän siinä hyvästellessä taaskaan pysty olla itkemättä, joka ikinen itkee. Ei vaan voi olla.
Hei c'moon ei tää oo reilua...
Junaan Krivsin ja Jessican kanssa ja matka kohti Eghamia alkaa! Junalla ensin Readingiin jossa vaihto Eghamiin menevään junaan.
Vielä hymyillään!
Noh, sitten tää alkaakin... Egham, hypätään taxiin. Taxi ei aja kauaa, kunnes tullaan vanhan oloisen, kartanon omaisen talon luo ja meitä vastassa on aivan normi työntekijä. Missä on meistä vastaava henkilö? Eipä näy. Mietittiin ensin, että ollaanko oikeassa paikassa. Kellään ei oikein ole 100% varmuutta keitä ollaan, mitä meijän kuuluis tehdä...
kuva vähän muokattuna värikkäämmäksi, mutta ei kyllä vastaa täysin mainoskuvia...
Eikä tämä varsinkaan.
Noh, ensin meille näytetään meidän "asunnot" kävellään hotellin vieressä nököttävän... Jutun... Luo ja sen jutun sisäpihalle. Neliönmallinen rakennus, jonka sisäpihalla jokaisen kämpän ulko-ovi.
Kuva. Tätä kutsutaan bafiksi (en ole varma miten nää tyypit kirjoittais sen, joten kirjotin miten lausutaan... Kenties Buffy?)
Btw. tuo nurkka, jossa tyyppi on juuri menossa ovesta sisään, on meikäläisen ja Krivsin "kämppä." ja se tyyppi on Krivs muuten. Tuosta ovesta kun astuu sisään, niin on yleinen vessa ja kolme kaksi muuta "kämppää". Jokaisessa kämpässä kait asuu kaksi henkilöä ja asuntoja on 15kpl. Pieni huone vai, jossa kaksi sänkyä, lipasto ja jonkinlainen juttu johon ehkä voidaan pistää henkareita ?
Kuvan ottamisen aikana istun omalla sängylläni ja heti siinä myös sitten vastakkainen seinä, aika small vai miten se olis?`
Sitten se yhteinen vessa näiden kolmen kämpän kesken?
Oikeasti, mun kännykän kamera vääristää vähän liian parempaan suuntaan näitä kuvia, mutta voidaan sanoa, että eihän sinne halunnu mennä ilman sandaaleita taikka koskea mihinkään. Kait me sit päästään siivoomaan tämä... Pääväri oli semmoinen kellertävä ja valkoinen. Kait. Heeehhhhheee yippikaijei..
Yhteiskeittiö ja pyykkinurkkaus? Nohhhh kaksi pesukonetta ja kuivaaja. Kuivaaja ja toinen pyykkikoneista epäkunnossa, ei tietoa millon korjataan.
Kellään kenen kanssa juteltiin, ei ole tietoa meistä vastaavasta henkilöstä. Ehkä tulee maanantaina. Tottakai me voidaan hänelle soittaa, mutta olisi ollut todella mukava ja hyvä merkki, jos hän olisi ollut paikalla.
Moni paikka jossa käytiin tässä hotellissa, jos ei olla asiakkaiden näkyvillä, on aika ankeassa kunnossa. Henkilökunnan kanttiini , jossa siis käydään syömässä ja näin niin on aika... Noh ankea... Todella ankea. Eikä muuten saada kulkea hotellissa tai sillee turhan näkyvillä hotellilla, jos ei olla töissä? Nohh kiva.
Meijän täytyy ostaa tänne niinku oma jääkaappi and stuff, koska Victor ja Miguel (Unkarilainen ja kait.... espanjalainen? työntekijöitä vain) kehotti, ettei kannata jättää yhteiskeittiöön mitään, koska sieltä ne saattaa hyvinkin kadota, kiva? Silitysraudat palaneita tai jotain ja silityslauta? Noh näyttää ku joku olis murhattu siihen ja Victor sitten tokas "HAHA, saatat kyl olla hyvin oikeessa." vitsihän se oli mutta...
Tässähän tuli enemmän koti-Plymouth-host perhe-ikävä kuin silloin ku meni armeijaan... Ja sillon en ees hetkauttanu olkiani asialle. Mut tämä? Aika herkille tunteille mentiin. Ainoa hyvä mitä tällä hetkellä voin sanoa on se, että työvoima varsinkin bafissa on tosi mukavaa porukkaa mitä tähän mennessä ollaan tutustuttu. Mut se ei kyllä auta kovinkaan paljoa näitä kaikkia miinuksia kohtaan. Ihan kiva tää on olla Lontoon lähettyvillä et sinne pääsee SUHT helposti, mutta katsotaan nyt miten edes perheenjäsenten vierailut jne sutviutuu tällaisessa paikassa...
Kun saatiin mietittyä asiaa enemmän, niin halutaan katsoa ekat pari viikkoa miten elämä täällä sujuu ynnä muuta... Mutta sitten alettiin saamaan Leonardo ryhmäläisten yhteisessä chatissa kuvia ja tietoja muiden asumisista... Lukaalejahan ne, kuten arvata saattaa? En ees ala jakelemaan muiden kuvia täällä mutta jos sanon, että yksi vaihtareista ryhmänsä kanssa pisti chattiin, että "Our house is nice, just one the sofas is weird, but apart from that, it's ok."
Just one of the sofas is weird?
Oi kyllä. Kyllä. Täähän tuntui tosi kivalta. Sarkasmi level over 9000. Mitä nyt yhdellä porukalla meidän lisäksi olen kuullu, että on kämppä entisten asukkaiden jäljiltä huonossa kunnossa, mutta ei yksikään asumistila kyllä vienyt voittoa tästä.
Noh, nukkumaan ja katsotaan uutta päivää uudestaan. Ehkä tää tuntuu paremmalta huomenna, nimittäin tällä hetkellä ei ole oikein energiaa taikka mieltä tehdä _mitään_. Aloitan työt keskiviikkona klo 15 ja muut maanantaina kello 9 aamulla.
KATSOTAAN MITEN hyvin 45h/viikko sopimuksessa pitää paikkaansa...
PS. näiden seinien läpi kuulee aika hyvin, kun naapurikollega jumputtaa musiikkia ja kun itse pistät läppäristä musiikkia vähän taustalle kun kirjoitat blogia, niin toisella puolella oleva naapuri sitten pistää musiikkinsa niin kovalle, että noh ihmettelet miten se voi kuulla omat ajatuksensakaan siellä omassa huoneessaan?
Stay tuned, Starblom out...
DAY 26 (17.10.14)
Viimeinen päivä, viimeinen illallisen pito yhtenä porukkana, viimeinen päivä Plymouthissa. Haikeaa oli aamupalalla, kun tiedosti tämän.
Päivä kuitenkin lähti käyntiin sillä, että tapasin unkarilaisten vaihtereiden ja parin muun vaihtarin kanssa kaupungilla klo 13 aikoihin ja kävimme parissa kaupassa, syömässä ja koululle kello kolmeksi.
Alettiin valmistelemaan host perheiden illallista, joka alkaisi klo 18. Paikat kuntoon ja kaikilla on hauskaa, joskin yleisesti ihmisistä huomasi, että mieli ei kuitenkaan ole niin korkealla... Eikä mikään ihme.
Illallisella alkuruoat tilattiin, jonka jälkeen pääruoka ja jälkiruoka oli buffét tyylisesti. Pääruoista löytyi mm. ruotsalaisia lihapullia ja italialaista cannelonia, perunaa ym. ja jälkiruoista löytyi sitten mm. omenastruudelia (ei jumankekka kun varmaan kirjoitan kaiken väärin)
Flambeeraustakin piti olla, mutta ensimmäisen lautasen jälkeen PALOHÄLYTIN alkoi soimaan ja nohh.... You do the math HAHA! Ei siinä, palokuntaa ei tarvittu, mikään ei ollut hätänä ja saimme jatkettua illallista. Ilman flambeerausta tosin... Loppuilta meni sitten mutkattomasti, hyvin, hauskasti ja rauhallisesti. Itse olin baaritiskin takana koko illan ruotsalaisen vaihtari Jasminin kanssa. Sen takia varmaan kaikki menikin niin putkeen eikun..
Koko illallisen jälkeen sitten odotin, että kaikki vieraat lähtivät ja sitten ilmoitin kaikille vaihtareille ja koordinaattorillemme, että minulla on video heille. Video tästä koko ensimmäisestä kuukaudesta.
Kukaan ei kuitenkaan arvannut, että minulla oli videon lopussa yllätyksenä heille pieni puhe minulta.
Päätin, että oli tarpeeksi koskettavaa tehdä se puhe vain, niin ei tarvitse itkeä sitten itse videota katsellessa. Noh kuinkas sitten kävikään. Eihän siellä kukaan ollut itkemättä.
Halien, kiitosten ja parin naurun jälkeen lähdimme sitten viimeisen kerran koko porukalla juhlimaan.
En tiedä, oliko se hyvä juttu vai huono, kun saksalainen ja unkarilainen sanoivat minulle, että ei voi enää katsoa minuun ilman että alkavat itkemään... Ja eihän meikäläinenkään voinut olla itkemättä, kun latvialainen vaihtari sitten sanoi minulle, että "You are that kind of a person... That everybody wants to be with when they grow up." en nyt ihan sanasta sanaan välttämättä muista joten saattaa olla myös grammar virhettä joukossa, mutta se kyllä herkisti.
Meikäläisellä vain tulee kaikkia näitä ihania ihmisiä ikävä. Tätä kun kirjoitan niin herkistyy jo niin miten ihmeessä voin olla ilman näitä ihmisiä? Argh kun elämä on välillä epäreilua, miksei vaan voida jäädä tänne vielä pidemmäksi aikaa kaikki?
Stay tuned and safe, Starblom cries and goes away!
Viimeinen päivä, viimeinen illallisen pito yhtenä porukkana, viimeinen päivä Plymouthissa. Haikeaa oli aamupalalla, kun tiedosti tämän.
Päivä kuitenkin lähti käyntiin sillä, että tapasin unkarilaisten vaihtereiden ja parin muun vaihtarin kanssa kaupungilla klo 13 aikoihin ja kävimme parissa kaupassa, syömässä ja koululle kello kolmeksi.
Alettiin valmistelemaan host perheiden illallista, joka alkaisi klo 18. Paikat kuntoon ja kaikilla on hauskaa, joskin yleisesti ihmisistä huomasi, että mieli ei kuitenkaan ole niin korkealla... Eikä mikään ihme.
Illallisella alkuruoat tilattiin, jonka jälkeen pääruoka ja jälkiruoka oli buffét tyylisesti. Pääruoista löytyi mm. ruotsalaisia lihapullia ja italialaista cannelonia, perunaa ym. ja jälkiruoista löytyi sitten mm. omenastruudelia (ei jumankekka kun varmaan kirjoitan kaiken väärin)
Flambeeraustakin piti olla, mutta ensimmäisen lautasen jälkeen PALOHÄLYTIN alkoi soimaan ja nohh.... You do the math HAHA! Ei siinä, palokuntaa ei tarvittu, mikään ei ollut hätänä ja saimme jatkettua illallista. Ilman flambeerausta tosin... Loppuilta meni sitten mutkattomasti, hyvin, hauskasti ja rauhallisesti. Itse olin baaritiskin takana koko illan ruotsalaisen vaihtari Jasminin kanssa. Sen takia varmaan kaikki menikin niin putkeen eikun..
Koko illallisen jälkeen sitten odotin, että kaikki vieraat lähtivät ja sitten ilmoitin kaikille vaihtareille ja koordinaattorillemme, että minulla on video heille. Video tästä koko ensimmäisestä kuukaudesta.
Kukaan ei kuitenkaan arvannut, että minulla oli videon lopussa yllätyksenä heille pieni puhe minulta.
Päätin, että oli tarpeeksi koskettavaa tehdä se puhe vain, niin ei tarvitse itkeä sitten itse videota katsellessa. Noh kuinkas sitten kävikään. Eihän siellä kukaan ollut itkemättä.
Halien, kiitosten ja parin naurun jälkeen lähdimme sitten viimeisen kerran koko porukalla juhlimaan.
En tiedä, oliko se hyvä juttu vai huono, kun saksalainen ja unkarilainen sanoivat minulle, että ei voi enää katsoa minuun ilman että alkavat itkemään... Ja eihän meikäläinenkään voinut olla itkemättä, kun latvialainen vaihtari sitten sanoi minulle, että "You are that kind of a person... That everybody wants to be with when they grow up." en nyt ihan sanasta sanaan välttämättä muista joten saattaa olla myös grammar virhettä joukossa, mutta se kyllä herkisti.
Meikäläisellä vain tulee kaikkia näitä ihania ihmisiä ikävä. Tätä kun kirjoitan niin herkistyy jo niin miten ihmeessä voin olla ilman näitä ihmisiä? Argh kun elämä on välillä epäreilua, miksei vaan voida jäädä tänne vielä pidemmäksi aikaa kaikki?
Kuvasta puuttuu mm. muutama unkarilainen ja muutama muu vaihtari, mutta halusin jonkinlaisen ryhmäkuvan tähän pistää. Ah niin ihania ihmisiä!
Saatte jossain vaiheessa kokonaisen ryhmäkuvan, lupaan tämän! Itsekin haluaisin sellaisen...
Stay tuned and safe, Starblom cries and goes away!
DAY 24 (15.10.14)
Päivä alkoi sateella.
Koululle päästyämme lähdimme bussilla ajelemaan. 40 min ja saavuimme chilifarmille, jossa oli siis... No aivan saamaristi chiliä! Erittäin mielenkiintoista oli nähdä kuinka paljon eri chilejä on ja päästiin myös maistamaan muutamia. 2 milj. scovillen "Carolina Reaper" oli suoraan sanottuna helvettiä maistaa. Muutamat meistä ottivat tästä chilistä ihan palasen, meikäläinen tyytyi vain maistamaan kielellä vähän pienen pientä palasta ja tuntui että suu olisi turvonnu ja palanut.
Muutama kuva farmilta.
Matkamme jatkui chilifarmilta viinitilalle, jossa sitten pääsimme maistelemaan tilan omaa valkoviiniä, punaviiniä ja roséviiniä. Erittäin hyviä kaikki, en nyt kauheasti pysty kuvailemaan niitä, sillä en kirjoittanut muistiinpanoja mistään viinistä. Anteeksi, itse henkilökohtaisesti en vain ole viini-ihminen, en pysty kertomaan kuinka hyvin joku aromi tulee viinistä läpi ynnä muita. Ne olivat hyviä haha!
Sateisen viininmaistelun jälkeen lähdimme ajamaan kotia kohti ja päivä oli pulkassa.
DAY 25 (16.10.14)
Tänään käytiin läpi vain sopimukset työpaikkoihin, saimme junaliput ja otimme selvää milloin mikäkin juna lähtee. Meille myös kerrottiin, että Great Fostersin porukka (minä, Latvialainen Krivs ja Saksalainen Jessica) tulemme asumaan hotellin alueella. Sehän on vain hyvä, eikö?
Stay tuned, Starblom out!
Päivä alkoi sateella.
Koululle päästyämme lähdimme bussilla ajelemaan. 40 min ja saavuimme chilifarmille, jossa oli siis... No aivan saamaristi chiliä! Erittäin mielenkiintoista oli nähdä kuinka paljon eri chilejä on ja päästiin myös maistamaan muutamia. 2 milj. scovillen "Carolina Reaper" oli suoraan sanottuna helvettiä maistaa. Muutamat meistä ottivat tästä chilistä ihan palasen, meikäläinen tyytyi vain maistamaan kielellä vähän pienen pientä palasta ja tuntui että suu olisi turvonnu ja palanut.
Muutama kuva farmilta.
Matkamme jatkui chilifarmilta viinitilalle, jossa sitten pääsimme maistelemaan tilan omaa valkoviiniä, punaviiniä ja roséviiniä. Erittäin hyviä kaikki, en nyt kauheasti pysty kuvailemaan niitä, sillä en kirjoittanut muistiinpanoja mistään viinistä. Anteeksi, itse henkilökohtaisesti en vain ole viini-ihminen, en pysty kertomaan kuinka hyvin joku aromi tulee viinistä läpi ynnä muita. Ne olivat hyviä haha!
Sateisen viininmaistelun jälkeen lähdimme ajamaan kotia kohti ja päivä oli pulkassa.
DAY 25 (16.10.14)
Tänään käytiin läpi vain sopimukset työpaikkoihin, saimme junaliput ja otimme selvää milloin mikäkin juna lähtee. Meille myös kerrottiin, että Great Fostersin porukka (minä, Latvialainen Krivs ja Saksalainen Jessica) tulemme asumaan hotellin alueella. Sehän on vain hyvä, eikö?
Stay tuned, Starblom out!
DAY 22 (13.10.14)
Tästä päivästä ei ole mitään muuta sanottavaa, kuin:
-Vettä. Hyi. Sataa. Paljon.
-Yhdeksästä puoli yhteen hygieniajuttuja.
-Kotiin!
Kiitos. Ugh olen puhunut.
DAY 23 (14.10.14)
Kymmeneksi kouluun. Kolme italialaista oppilasta saapui host familyymme, Leonardo opiskelijoita hekin. Italialaisia on yhteensä viisi, kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Pojat tulivat meille. Simon, David ja Mattheo. (kirjoitin mitä luultavimmin jokaisen nimen väärin mutta HEI, noin meikäläinen lausu ne ja näytti toimivan haha)
Tänään oli esitelmien esityspäivä ja ryhmääni kuului toinen suomalaisista pojista ja toinen latvialaisista. Pojat olivat sitten ihan hemmetisti myöhässä (ihan syystä kuulema) joten jouduin tekemään alusta jonkun aikaa yksin. Kun pojat saapuivat, esitys saatiin kasaan pikkuisen nopeammin. "How labelling affects customers choices." oli aiheemme.
Syömään, jonka jälkeen pidimme esitelmät. Nailed it I think. Ainakin englannin kielen opettajalta sain positiivista feedbackia siitä, kuinka puhuin hyvin, käytin ääntäni (ylläriii, enhä mä osaa olla hiljaa.) , englannin ääntämisestäni, englannin osaamisestani yleensäkin jne. Tuntui aika hyvältä saada ihan englantilaiselta kuulla tällaista palautetta. Eikä hän todellakaan ole ainut joka tällaista on sanonut. Weird...
Mutta joo, esitelmien jälkeen pääsimmekin pois. Nämä viimeiset päivät ovat näemmä vähän lyhyempiä? Se jää nähtäväksi mitä vielä keksitään...
Stay tuned, Starblom out!
Tästä päivästä ei ole mitään muuta sanottavaa, kuin:
-Vettä. Hyi. Sataa. Paljon.
-Yhdeksästä puoli yhteen hygieniajuttuja.
-Kotiin!
Kiitos. Ugh olen puhunut.
DAY 23 (14.10.14)
Kymmeneksi kouluun. Kolme italialaista oppilasta saapui host familyymme, Leonardo opiskelijoita hekin. Italialaisia on yhteensä viisi, kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Pojat tulivat meille. Simon, David ja Mattheo. (kirjoitin mitä luultavimmin jokaisen nimen väärin mutta HEI, noin meikäläinen lausu ne ja näytti toimivan haha)
Tänään oli esitelmien esityspäivä ja ryhmääni kuului toinen suomalaisista pojista ja toinen latvialaisista. Pojat olivat sitten ihan hemmetisti myöhässä (ihan syystä kuulema) joten jouduin tekemään alusta jonkun aikaa yksin. Kun pojat saapuivat, esitys saatiin kasaan pikkuisen nopeammin. "How labelling affects customers choices." oli aiheemme.
Syömään, jonka jälkeen pidimme esitelmät. Nailed it I think. Ainakin englannin kielen opettajalta sain positiivista feedbackia siitä, kuinka puhuin hyvin, käytin ääntäni (ylläriii, enhä mä osaa olla hiljaa.) , englannin ääntämisestäni, englannin osaamisestani yleensäkin jne. Tuntui aika hyvältä saada ihan englantilaiselta kuulla tällaista palautetta. Eikä hän todellakaan ole ainut joka tällaista on sanonut. Weird...
Mutta joo, esitelmien jälkeen pääsimmekin pois. Nämä viimeiset päivät ovat näemmä vähän lyhyempiä? Se jää nähtäväksi mitä vielä keksitään...
Stay tuned, Starblom out!
DAY 16 (7.10.14)
Koulu aloitettiin jälleen kerran hiustenlaitolla, mutta tällä kertaa saatiin myös KASVOHOITO. Mitä tää on? Haha.. Rentouttava kokemus, mutta ei oikein meikäläisen juttu.
Tämän jälkeen kolmen tunnin hypäri, jonka jälkeen englannin tunnille, Kielioppia ja opiskelun väliin saatiin evakuointiharjoitus! YAY! Englannin tuntien aikana saatiin myös tietää tulevat työpaikat.
GREAT FOSTERS hotelli Eghamissa, täältä tullaan! Jännittää millainen paikka on, mutta sen näkee sitten.
Iloisin mielin kotiin!
DAY 17 (8.10.14)
Ei mentykään siideripanimolle kuten olisi pitänyt. Harmi, Sen sijaan mentiin jonkinlaisille markkinoille ja sieltä sitten hyppäs mukaan ainakin yksi tuliainen. Sekä Tomin (suomalainen vaihtari) syntymäpäivälahja. ONNEKS OLKOON VIELÄ TOMI!
Siitä sitten lähettiin ajelemaan taas ja päädyttiin jonnekin in the middle of nowhere syömään scones with cream & tea. Tosissaan, mä en ees muista mikä paikan nimi oli. Toivottavasti löytyy kuvia....
Tämän jälkeen ajomatka kotiin. Oikeesti noi kaikki maisemat on niin hulppeita että huhhuh. Harmi etten paljoa ottanut kuvia bussissa, koska nukuin tai otin videota vaihtareiden kanssa jne.
Stay tuned, Starblom out!
Loppuun vielä muutamat kuvat, jotta uskotte meikäläistä että oli kaunista. Ihan vaan varmistuksena...
Koulu aloitettiin jälleen kerran hiustenlaitolla, mutta tällä kertaa saatiin myös KASVOHOITO. Mitä tää on? Haha.. Rentouttava kokemus, mutta ei oikein meikäläisen juttu.
Tämän jälkeen kolmen tunnin hypäri, jonka jälkeen englannin tunnille, Kielioppia ja opiskelun väliin saatiin evakuointiharjoitus! YAY! Englannin tuntien aikana saatiin myös tietää tulevat työpaikat.
GREAT FOSTERS hotelli Eghamissa, täältä tullaan! Jännittää millainen paikka on, mutta sen näkee sitten.
Iloisin mielin kotiin!
DAY 17 (8.10.14)
Ei mentykään siideripanimolle kuten olisi pitänyt. Harmi, Sen sijaan mentiin jonkinlaisille markkinoille ja sieltä sitten hyppäs mukaan ainakin yksi tuliainen. Sekä Tomin (suomalainen vaihtari) syntymäpäivälahja. ONNEKS OLKOON VIELÄ TOMI!
Siitä sitten lähettiin ajelemaan taas ja päädyttiin jonnekin in the middle of nowhere syömään scones with cream & tea. Tosissaan, mä en ees muista mikä paikan nimi oli. Toivottavasti löytyy kuvia....
Emmerdalee vai miten se oli
LÖYTYIHÄN se paikan nimi! In the middle of nowhere... There's a hotel.
Tämän jälkeen ajomatka kotiin. Oikeesti noi kaikki maisemat on niin hulppeita että huhhuh. Harmi etten paljoa ottanut kuvia bussissa, koska nukuin tai otin videota vaihtareiden kanssa jne.
Stay tuned, Starblom out!
Loppuun vielä muutamat kuvat, jotta uskotte meikäläistä että oli kaunista. Ihan vaan varmistuksena...
DAY 15 (6.10.14)
Aloitettiin päivä keittiöllä. Tehtiin Landcaster hot pot ja naudan bebbua pistettiin pannulle, NOMNOM! Keittiön jälkeen olisi pitänyt mennä englannin tunnille, mutta sen sijaan käytiinkin pienessä "haastattelussa" työpaikkoja varten! Jännitti kyllä ja toivoin pääseväni joko Lontoon lähellä olevaan Macdonaldin Berystede Hotel & Spahan tai Celtic Manoriin Newportiin!
Vähän kuvia kokkailusta
Englannin tunnilla sitten jatkettiin esitelmien tekoa, jonka jälkeen sitten päästiin. Lyhyet ytimekkäät päivät meillä välillä.
Stay tuned, Starblom out!
Aloitettiin päivä keittiöllä. Tehtiin Landcaster hot pot ja naudan bebbua pistettiin pannulle, NOMNOM! Keittiön jälkeen olisi pitänyt mennä englannin tunnille, mutta sen sijaan käytiinkin pienessä "haastattelussa" työpaikkoja varten! Jännitti kyllä ja toivoin pääseväni joko Lontoon lähellä olevaan Macdonaldin Berystede Hotel & Spahan tai Celtic Manoriin Newportiin!
Vähän kuvia kokkailusta
Kolme Unkarilaista ja takana Latvialaiset
Ruotsi ja tuplasaksa
"....put that camera away lad!"
Englannin tunnilla sitten jatkettiin esitelmien tekoa, jonka jälkeen sitten päästiin. Lyhyet ytimekkäät päivät meillä välillä.
Stay tuned, Starblom out!
torstai 9. lokakuuta 2014
DAY 13 (4.10.2014)
Nyt on sitten se oikea seikkailupäivä! ADVENTURE TIME!
Aamusta lähdettiin sateessa ajamaan klo 9. Pitkä matka ajellaan, jonka jälkeen saavutaan metsä alueen reunalle ja meitä on odottamassa ohjaajamme!
Saatiin sitten valjaat ja kypärät, koska luvassa oli kalliokiipeilyä ja köysilaskeutumista! Onneksi sain actioncamerani ( AEE SD20 ) kypärääni kiinnitettyä, joten kuvia ja videota luvassa!
Ensin patikoitiin vähän aikaa jonka jälkeen kiivettiin yksi isompi nousu yksitellen. Huipulla oli AIVAN MAHTAVA näkymä. Niiden maisemien takia kyllä jaksaisi nousta sen huipun aina uudelleen ja uudelleen.
Vähän lisää patikointia. Kiipeilyä ja ryömimistä kallioiden koloista jne. ERITTÄIN hauskaa! Loppujen lopuksi saavuttiinkin sitten ihan itse huippu huipulle. Ja noh, ei voi oikeen muuta sanoa, kuin että maisemat sen kuin paranivat. Villihepojakin oli muutama !!! Otettiin kuvia, videota, jotkut meistä söi ja sitten lähdettiin alaspäin kulkemaan, sillä lopulla porukalla oli eväät alhaalla autojen luona.
Pääsimme alas ja voi vitsi kun matkalla taas huomasi, että paikka oli kuin suoraan jostain fantasiakirjasta, videopelistä jne. aivan mahtavaa.
Söimme alhaalla ja sitten halukkauden kanssa lähdimme köysilaskeutumaan! Jännitti kyllä ihan pirusti alkuvaiheessa, mutta sitten olikin todella siistiä! Videota tulee sitten jossain vaiheessa.
Köysilaskeutumisen ja pienen kiipeilyn jälkeen otettiin pieni skaba ja SEN jälkeen sitten kotiin. Aivan. Mahtava. Päivä.
Stay tuned for more, Starblom out!
Nyt on sitten se oikea seikkailupäivä! ADVENTURE TIME!
Aamusta lähdettiin sateessa ajamaan klo 9. Pitkä matka ajellaan, jonka jälkeen saavutaan metsä alueen reunalle ja meitä on odottamassa ohjaajamme!
Saatiin sitten valjaat ja kypärät, koska luvassa oli kalliokiipeilyä ja köysilaskeutumista! Onneksi sain actioncamerani ( AEE SD20 ) kypärääni kiinnitettyä, joten kuvia ja videota luvassa!
Ensin patikoitiin vähän aikaa jonka jälkeen kiivettiin yksi isompi nousu yksitellen. Huipulla oli AIVAN MAHTAVA näkymä. Niiden maisemien takia kyllä jaksaisi nousta sen huipun aina uudelleen ja uudelleen.
Vähän lisää patikointia. Kiipeilyä ja ryömimistä kallioiden koloista jne. ERITTÄIN hauskaa! Loppujen lopuksi saavuttiinkin sitten ihan itse huippu huipulle. Ja noh, ei voi oikeen muuta sanoa, kuin että maisemat sen kuin paranivat. Villihepojakin oli muutama !!! Otettiin kuvia, videota, jotkut meistä söi ja sitten lähdettiin alaspäin kulkemaan, sillä lopulla porukalla oli eväät alhaalla autojen luona.
Pääsimme alas ja voi vitsi kun matkalla taas huomasi, että paikka oli kuin suoraan jostain fantasiakirjasta, videopelistä jne. aivan mahtavaa.
Söimme alhaalla ja sitten halukkauden kanssa lähdimme köysilaskeutumaan! Jännitti kyllä ihan pirusti alkuvaiheessa, mutta sitten olikin todella siistiä! Videota tulee sitten jossain vaiheessa.
Köysilaskeutumisen ja pienen kiipeilyn jälkeen otettiin pieni skaba ja SEN jälkeen sitten kotiin. Aivan. Mahtava. Päivä.
Stay tuned for more, Starblom out!
tiistai 7. lokakuuta 2014
DAY 12 (3.10.2014)
Noniiin!
Ainoa asia, joka tänään tehtiin oli seuraava:
Illallinen, jonka me pidimme pystyssä yhtenä ryhmänä vaihtereiden kanssa. Keittiössä hääri muutamat muutkin koulun oppilaat ja opettaja, mutta pääpaino oli meillä.
Pientä hämmennystä lukuunottamatta meni todella hyvin. Koulun henkilökountaa suurimmaksi osaksi asiakkaina ja kehuja tuli kaikille. Ruokalistalla tosiaan aluksi hernekeittoa, pääruoaksi gulassia ja jälkiruoaksi omenastruudeli! Oi että kun kaikki ruokalajit olivat hyviä!
Noniiin!
Ainoa asia, joka tänään tehtiin oli seuraava:
Illallinen, jonka me pidimme pystyssä yhtenä ryhmänä vaihtereiden kanssa. Keittiössä hääri muutamat muutkin koulun oppilaat ja opettaja, mutta pääpaino oli meillä.
Pientä hämmennystä lukuunottamatta meni todella hyvin. Koulun henkilökountaa suurimmaksi osaksi asiakkaina ja kehuja tuli kaikille. Ruokalistalla tosiaan aluksi hernekeittoa, pääruoaksi gulassia ja jälkiruoaksi omenastruudeli! Oi että kun kaikki ruokalajit olivat hyviä!
Asiakkaita oli kyllä, tässä todisteita!
DAY 11 (2.10.2014)
Tästä päivästä ei ole kauheasti kerrottavaa,
Oli erittäin KUUMA.
SEKÄ meidät oli jaettu neljään ryhmään, joista kaksi tuli aamulla kouluun ja toiset kaksi iltavuoroon. Saimme kuitenkin aamulla tietää, että iltavuorolaisten ei tarvitse tulla kouluun, mutta me jäämme. NOH! Hymyä huuleen ja eikun leipomaan! (Unkarilainen vaihtari kyllä ne leipoi. Älkää pelätkö mua ei pistetty leipomaan herrajumala.)
SCONES! Vai mitä onkaan. Hyviä olivat.
Tästä päivästä ei ole kauheasti kerrottavaa,
Oli erittäin KUUMA.
SEKÄ meidät oli jaettu neljään ryhmään, joista kaksi tuli aamulla kouluun ja toiset kaksi iltavuoroon. Saimme kuitenkin aamulla tietää, että iltavuorolaisten ei tarvitse tulla kouluun, mutta me jäämme. NOH! Hymyä huuleen ja eikun leipomaan! (Unkarilainen vaihtari kyllä ne leipoi. Älkää pelätkö mua ei pistetty leipomaan herrajumala.)
SCONES! Vai mitä onkaan. Hyviä olivat.
THE END
Stay tuned for more Starblom out YAY!
torstai 2. lokakuuta 2014
DAY 10 (1.10.2014)
What time is it? IT'S ADVENTURE TIME!
Kyllä, aamusta lähdettiin koululta bussilla porukalla kohti Cornwallia. nukkumista, musiikin kuuntelua, kuvien ottamista, mitä nyt voit kuvitella. Pitkän aikaa ajettiin, kunnes saavuttiin puiston reunalle, jonka läpi kuljettuamme päädyimme paikkaan nimeltä Lanhydrok House (jos kirjoitin edes sen oikein haha!)
Latvia, Saksa, Saksa ja Unkari sekä suomipoika!
Maisemathan olivat jälleen kerran AIVAN USKOMATTOMIA! Kyllä sitä osaa luontoa arvostaa, kun se niin kauniisti hymyilee meille! Kävimme Lanhydrok Housen sisällä kiertämässä huoneet läpi ja täytyy kyllä sanoa, että olisi kyllä aika labyrintti asua! Veikeällä tavalla tottakai. Kaikissa huoneissa esiteltiin historiaa ja todella mielenkiintoinen käynti oli kyseessä! Tässä vähän ottamiani kuvia paikasta:
Tämän kierroksen jälkeen lähdimme pois ja hyppäsimme taas bussiin. Pitkä matka taas ajettiin ja päädyimme olutpanimolle! Kyseessä Tribut niminen panimo! (jos muistan ja kirjoitan sen taas oikein heehhhh...)
Meidät vietiin läpi panimon ja meille kerrottiin sen historiasta, jälleen kerran erittäin mielenkiintoista mutta mitään en muista... Sisällä oli erittäin kuuma ja kierroksen loppuun saatiin sitten maistiais tuopilliset. Pari kuvaa:
Joten, panimossa käymisen jälkeen jälleen kerran bussin kyytiin ja päivämme päättyi siihen. Illasta sitten suunnittelin vähän esitelmää, joka olisi tarkoitus esitellä maanantaina ellen väärin muista? Mitään ei ole vielä paperille ilmestynyt, mutta katsotaan nyt.... ;)
Stay tuned for more, Starblom out!
What time is it? IT'S ADVENTURE TIME!
Kyllä, aamusta lähdettiin koululta bussilla porukalla kohti Cornwallia. nukkumista, musiikin kuuntelua, kuvien ottamista, mitä nyt voit kuvitella. Pitkän aikaa ajettiin, kunnes saavuttiin puiston reunalle, jonka läpi kuljettuamme päädyimme paikkaan nimeltä Lanhydrok House (jos kirjoitin edes sen oikein haha!)
Maisemathan olivat jälleen kerran AIVAN USKOMATTOMIA! Kyllä sitä osaa luontoa arvostaa, kun se niin kauniisti hymyilee meille! Kävimme Lanhydrok Housen sisällä kiertämässä huoneet läpi ja täytyy kyllä sanoa, että olisi kyllä aika labyrintti asua! Veikeällä tavalla tottakai. Kaikissa huoneissa esiteltiin historiaa ja todella mielenkiintoinen käynti oli kyseessä! Tässä vähän ottamiani kuvia paikasta:
Tämän kierroksen jälkeen lähdimme pois ja hyppäsimme taas bussiin. Pitkä matka taas ajettiin ja päädyimme olutpanimolle! Kyseessä Tribut niminen panimo! (jos muistan ja kirjoitan sen taas oikein heehhhh...)
Meidät vietiin läpi panimon ja meille kerrottiin sen historiasta, jälleen kerran erittäin mielenkiintoista mutta mitään en muista... Sisällä oli erittäin kuuma ja kierroksen loppuun saatiin sitten maistiais tuopilliset. Pari kuvaa:
Stay tuned for more, Starblom out!
Tilaa:
Kommentit (Atom)